Aikoa

I attended Hindu wedding in New Delhi last week. Met a banker from Dubai and asked about real-estate. He said: leveraged, and massive. Leverage was the key word and I saw it. We are slaves in leverage, all of us christians, muslims, hindus, all dependent of leverage.

Regard this in context of co-ordinated rate cuts and regulatory response. The economic world is powerless in front of the beast. Next monetary authorities will cut rates to zero but leverage remains. Fiscal authorities reach for co-ordinated act but leverage remains. Even those who are not leveraged want to take debt as real interest rates are sinking deeper into negative territory. It pays to be leveraged.

My question is how long we endure? Where we end up to? It is one-way street and finally we use all our effort and earnings to cover interest payments of our mortgage and consumption or business loans to financial institutions. We wander in the darkness of eternal repayments without future. And our only comfort is that inflated values of our real-estate and securities holdings just about match our debt. It is no longer about growth. It is about fragile balance, globally.

I would want to be an optimist but when the day arrives when individuals or corporations cannot repay, bankcrupties follow en masse. Then we have lost the fragile balance. Governments step in making rebalancing acts and bear the debt on behalf of its citizens and corporations. Iceland has showed the way, the US is creating its own variation of the theme. Finally some government does not meet the requirements and fail to balance its society. What can that nation do? Turns to protectionism and isolationism. Same goes with individuals.

Do we have mechanisms to forgive debt on global level? No, I guess. This is about leverage or unrest. Please give me my debt. I am a slave of leverage. We all are.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi on heijastunut myös yhteisöllisiin rahoituspalveluihin Yhdysvalloissa. Prosper ilmoitti sulkevansa palvelunsa paikallisen rahoitusvalvojan SEC:n toimenpiteiden vuoksi [juttu]. Toisaalta Zopa ilmoitti lähes samaan aikaan vetäytyvänsä Yhdysvalloista [juttu].

Mistä on kyse? Prosperin tapauksessa kyse on SEC:n halusta tarkistaa Prosperin toimintamalli. Tarkkaan ottaen Prosper on Idaholainen pankki, joka arvopaperistaa lainoja ja myy niitä edelleen luotonantajille. Kuulostaa pahalla ja on lähes WEB 2.0 toiminnnan irvikuva. Zopa vetäytyminen Yhdysvalloista liittyy siihen, että he käyttivät sijoitustodistusmarkkinoita toiminnan “joustavuuden” lisäämiseksi. Kun sijoitustodistusmarkkinat ovat pysähtyneet, ei Zopallakaan ole toimintaedellytyksiä Yhdysvalloissa. Jälleen: Zopa ei toiminut Web 2.0 ajatuksen mukaan vaan pikemmin kuin perinteinen rahoituslaitos.

No Zopalla menee kuitenkin hyvin… Isossa-Britanniassa [juttu]. Tai ainakin siltä näytti jokin aika sitten.

Nämä kaksi tapausta valottavat toisaalta yhteisöllisen rahoituspalvelun järjestämiseen liittyviä haasteita. Se ei ole pankki eikä myöskään ihan normaali nettisaitti mainostuloineen. Ansaintalogiikka ei selvästikään ole vielä vakiintunut.

Toivon mukaan pian löydetään vakaa ja yhteisöllisen rahoituspalveluiden käyttäjien näkökulmasta mielekäs liiketoimintamalli, joka ei ole liian riippuvainen vallitsevasta rahoitusjärjestelmästä eikä toisaalta ole tietosuojan näkökulmasta turvattomaksi koettu yhteisöpalvelu. 

Pankkisektori on paineessa ja pankkien vakavaraisuus vaarassa näinä aikoina. Epävarmuus vakavaraisuuden suhteen perustuu siihen, että pankeilta vaaditaan vain 8 % omia varoja suhteessa ulos annettuihin lainoihin [yleistasolla, yksityiskohtiin voi tutustua mm. http://en.wikipedia.org/wiki/Basel_II ]. Toisin sanoen pankit myöntävät luottoja noin 12-kertaisesti suhteessa pääomiinsa. Sitä voisi karrikoiden luonnehtia vivutukseksi. Luotonlaajeneminen tarjoaa oikein käytettynä varmasti edellytyksiä talouskasvun toteutumiselle jopa yli potentiaalinsa. Väärinkäytettynä se tarjoaa alati syvenevän noidankehän, jollaisiin ajaudutaan säännöllisin väliajoin eri puolilla maailmaa. Aina samalla tavoin.

Yhteisölliseen luotonantoon ei sisälly luotonlaajenemiskerrointa elleivät luotonantajina toimivat yksilöt itsenäisesti tee sitä ottamalla lainaa ja lainaamalla eteenpäin. Tästä syystä on epätodennäköistä, että yhteisölliseen luotonantoon perustuva rahoitus ajautuisi nyt nähtävillä olevaan tai Suomessa 1990-luvun alussa koettuun kriisiin. Toisaalta yhteisöllinen luotonanto ei tarjoa kasvulle nykyisten pankkien tarjoamaa dynamiikkaa. Kyse olisi vakaammasta ja kestävämmästä kehityksestä. Yhteisöllisen luotonannon perusidea on tarjota niille, joilla on varoja, mahdollisuus tarjota varat niitä tarvitseville käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Turha kuvitella, että luottotappioriski poistuisi. Se vain hajautetaan laajalle joukolle pieniä toimijoita. Mutta nyt nähtyä rahoituslaitosten taipumusta pettää yhteiskunnan luottamus ei järjestelyyn sisältyisi (ns. moral hazard ja too big to fail -ilmiöt).

Muun muassa tästä syystä pyrimme rakentamaan yhteisöllistä luotonantoa Suomeen.

Aikoa on palvelu yhteisöllisen rahoituksen aloittamiseksi ja yleistämiseksi Suomessa. Yhteisöllistä rahoitustoimintaan on mediassa kutsuttu myös vertaisluotonannoksi. Englanniksi kyseessä on social lending tai peer-to-peer lending -ilmiö. Sen lippulaivoja maailmalla ovat Zopa, Prosper. Yhteisöllinen rahoitustoiminta on ilmiö, jota Suomessa ei ole vielä nähty. Ja sitä ihmettelimme. Nyt emme enää ihmettele vaan tuomme tämän rahoitusjärjestelmää perustavaa laatua olevalla tavalla muuttavan käyttännön myös Suomeen.

Emme usko että pankit tai perinteinen rahoituksenvälitys tulisivat yhteisöllisistä aktiviteeteista kärsimään. Päinvastoin, yhteisöllinen rahoitus vie meidät perinteikkään säästö- ja osuuskassatoiminnan suuntaan ja siitä tulee parhaassa tapauksessa osa kaikkien liikepankkien toimintaa. Tälle ajatukselle antaa hyvän kaikupohjan havainto siitä, että noin 80 prosenttia suomalaisista kuuluu jonkin osuuskunnan piiriin. Toisaalta vain muutama vuosikymmen sitten osuuspankkilaisuus tai säästöpankkilaisuus jne. olivat kovin keskeisiä asioita talousasioista päätettäessä. Tältä pohjalta yhteisöllinen rahoitus tarjoaa variaation teemasta, joka toistaa itseään suomalaisessa taloushistoriassa.

Yhteisöt ovat digitaalista osuustoimintaa ja talkoohenkeä. Ja se on suomalaisilla geeneissä.

Aikoa projekti on edistynyt mukavasti. Meillä on prototyyppi jo olemassa. Olemme myös aloitelleet viranomaiskeskustelua. Jatkamme harjoituksia ja toivomme luonnollisesti yhteydenottoja yhteistyökumppaneilta.

Aikoa on yhteiskunnallinen projekti. Sen tarkoituksena on luoda kestävä digitaalinen tapa toteuttaa yhteisöllistä rahoitustoimintaa suomalaisille ominaisella tavalla.